Viikingien munttiamulettti Jorvik, tina

Tuotekuvaus

Tämä riipus perustuu alkuperäiseen kolikkoon Jorkista (York). Tämä lyötiin 10. vuosisadalla Danelawin aikakaudella. Viikingit ja anglosaksit käyttivät näitä kolikoita. Niitä käytettiin yhtenä kappaleena tai niistä leikattiin paloiksi. Siksi useimmissa kolikoissa oli risti koko takasivulla, mikä mahdollisti pennyn leikkaamisen puoli-pennyiksi tai neljäsosiksi.

Bracteatet ovat ohuita pyöreita riiputettavia kolikoita, joita kannettiin Pohjois-Euroopassa vaelluskausien aikana (5.-9. vuosisata jKr) amuletteina. Myöhäisen Rooman ajan aikakaudella Valtakunta maksoi germaanisille heimoille kultakolikoita rauhan säilyttämiseksi; tämä kulta sulitettiin usein uudelleen koruiksi, kuten bracteateiksi. Ne esiintyivät erityisesti Skandinaaviassa, mutta myös Luoteis-Saksassa ja Englannissa. 6. vuosisadasta alkaen Skandinaaviassa tuli suosituksi myös halvempi, nelikulmainen guldgubbe. Viikingiaika kehitti tästä perinteestä kolikkoriipuksensa.